Ryhmän kehitysvaiheita

Kolme kanoottia rannalla.

Syksyllä aloittaneissa ryhmissä mennään jo yli puolen välin. Palataan taas ryhmäprosessin pohdintaan:

Kuohunnan ja vastustuksen vaihe

Ryhmän toimittua yhdessä jonkin aikaa, aletaan ryhmässä kokea turvallisuuden ja yhteyden tunteita. Nämä tunteet rohkaisevat ryhmäläisiä kysymyksiin, kyseenalaistuksiin ja kritiikkiin. Ryhmäläiset alkavat testata toisiaan ja ohjaajia. Solmitut suhteet voivat vahvistua alaryhmiksi ja klikeiksi, jotka pyrkivät tekemään eroa muihin alaryhmiin. Alaryhmien välille pyritään sitten synnyttämään jännitteitä ja ristiriitoja.

Ohjaajan tulee toimissaan olla tasapuolinen, huomioida kaikki alaryhmät ja liittoutua näkyvästi kaikkien kanssa. Kuohunnan ja vastustuksen vaiheessa ohjaajakeskeisyys, käsitys ohjaajan kaikkivoipaisuudesta on vaihtunut pettymykseksi: huomataan ryhmän toiminnan olevan ensisijassa ryhmäläisten omissa käsissä. Tämä voi aiheuttaa hyökkäilyä ohjaajan ohjaajuutta kohtaan, ohjaajasta voi tulla ryhmälle ”hyvä vihollinen”, jota on turvallista arvostella ja kyseenalaistaa. Toisaalta irtaantuminen riippuvaisuudesta mahdollistaa ryhmäläisille sitoutumisen ryhmään ja vastuun oton ryhmästä.

Yhteisyyden ja normien luomisen vaihe

Vastakkainasetteluiden sekä ongelmien käsittelemisen ja ratkaisemisen kautta ryhmä etenee kohti yhteisyyden kokemista. Ryhmään vakiintuu yhteisiä normeja ja toimintatapoja. Ryhmälle alkaa muodostua yhteistä kokemushistoriaa, ainutlaatuisia juuria, jotka erottavat sen kaikista muista ryhmistä. Ryhmässä voi alkaa vallita lumouksenkaltainen me-henki: oma ryhmä koetaan parhaana mahdollisena, ryhmän ulkopuolella ei ole mitään merkittävää, tärkeimmät asiat ovat läheisyys, yhteys, ristiriidattomuus.

Suhde ohjaajaan voi olla omistava: ohjaaja ehkä nostetaan arvaamattomaan arvoon tämän ansioista ryhmän mahdollistajana. Suhde voi myös pyrkiä olemaan etäinen, ohjaaja koetaan ryhmän ulkopuolella olevaksi. Yhteyden kokeminen ja pahasta maailmasta irrallaan leijuminen vievät ryhmää usein eri suuntaan kuin sen alkuperäiset tavoitteet. Ohjaajan tehtävinä on tässä vaiheessa paitsi antaa ryhmäläisille tilaa yhteisyydestä nauttimiseen, myös auttaa näitä etsimään ja tunnistamaan hyvän yhteisen ilmapiirin elementtejä ja luomaan realistista kuvaa omista mahdollisuuksista toimia yhteiseksi hyväksi. Ohjaajan velvollisuutena on myös pitää ryhmän tarkoitusta ja tavoitteita esillä.

Työskentelyn ja tavoitteiden toteuttamisen vaihe

Työskentelyvaiheessa ryhmän kokema taianomainen yhteisyys on jäsentynyt ja eriytynyt täysivaltaisten yksilöiden välisten suhteiden kentäksi. Ryhmässä ymmärretään mikä ja minkälainen toiminta tuottaa toivotunlaista seurausta ja toimitaan tämän tiedon mukaisesti.

Toiminta on joustavaa, vastuuta otetaan, annetaan, jaetaan ja kannetaan.Ryhmäläiset hyväksyvät yksilöllisyytensä ja antavat muille liikkumatilaa, erilaisuutta siedetään ja annetaan arvoa myös ryhmän ulkopuolella olevalle. Myös eripuralle ja ristiriitojen kohtaamiselle ollaan avoimia, ristiriitojen käsittely on avointa ja rakentavaa.

(KOTA ry:n Valtteri Kivelän ja Juho Lempisen kirjasta Arki hallintaan. Nuorten ryhmätoiminnan ohjaaminen (2009), 34-35.)